Vastuullisuuspolun termi- ja lisätietopankki

YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) ovat 17 globaalia tavoitetta, jotka tähtäävät köyhyyden poistamiseen, ympäristönsuojeluun ja hyvinvoinnin edistämiseen vuoteen 2030 mennessä. Ne tarjoavat yrityksille, myös Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksille, suuntaviivoja kestävien liiketoimintakäytäntöjen omaksumiseen, mikä voi parantaa kilpailukykyä ja vastata kasvaviin asiakasodotuksiin. Näiden tavoitteiden huomioiminen voi myös avata uusia markkinamahdollisuuksia ja parantaa yritysten resilienssiä muuttuvassa maailmassa. Kestävän kehityksen globaaleihin tavoitteisiin voit tutustua lisää mm. SeAMKin Vastuullisuuspolku -työkalun ymmärrysosassa: https://www.thinglink.com/card/1880595982450688868

Maailmanlaajuinen aloite, jonka tavoitteena on parantaa työolosuhteita kansainvälisissä toimitusketjuissa. BSCI toimii yrityksille ikään kuin työkaluna toimitusketjujen hallinnassa tukien yrityksiä niiden pyrkimyksissä edistää sosiaalista vastuullisuutta kansainvälisissä toimitusketjuissaan. BSCI:n avulla yritykset voivat laatia eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) omille alihankkijoilleen sekä BSCI tekee auditointeja yrityksen puolesta.

Lisätietoa: https://www.amfori.org/en/solutions/social/about-bsci

Kerää yrityskohtaista tietoa ilmastonmuutoksen torjunnasta, kasvihuonekaasupäästöistä ja sopeutumisesta ilmastonmuutokseen sekä luokittelee yrityksiä eri kategorioihin. Yritys voi hakea luokitusta omalle työlleen.

Lisätietoa: https://www.cdp.net/en

Direktiivi asettaa yrityksille huolellisuusvelvoitteen, jonka mukaan yrityksillä on vastuu tunnistaa, estää, vähentää sekä lopettaa yrityksen sellaiset toimet, jotka aiheuttavat negatiivisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Vastuu ulottuu myös yritysten toimitusketjuihin ja tytäryhtiöihin.

Lisätietoa: https://commission.europa.eu/business-economy-euro/doing-business-eu/corporate-sustainability-due-diligence_en

Toimii yrityksen ohjeistuksena, jos haluaa yhdenmukaistaa johtamisjärjestelmän sosiaalisen vastuun vastaavien kestävyysstandardien kanssa.

Lisätietoa: https://www.iso.org/iso-26000-social-responsibility.html

EU:n strategia, jonka avulla EU pyrkii vuoteen 2050 mennessä saavuttamaan ilmastoneutraalisuuden täyttämällä Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumuksensa.

Lisätietoa: https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/green-deal/

Sijoittajien aloittama aloite, joilla kannustetaan yhtiöitä konkreettisiin ja tarpeellisiin toimiin luonto- ja biodiversiteettikadon estämiseksi

Lisätietoa: https://www.natureaction100.org/

Ohjeet on laadittu auttamaan yrityksiä toteuttamaan käytännössä OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille: asianmukaista huolellisuutta koskevia suosituksia ja siihen liittyviä säännöksiä selitetään yksinkertaisella kielellä.

Lisätietoa: https://www.oecd.org/investment/due-diligence-guidance-for-responsible-business-conduct.htm

Ohjeiden tarkoitus on lisätä yritysten osallistumista kestävän kehityksen edistämiseen ja puuttua liiketoiminnan haitallisiin yhteiskunnallisiin sekä ihmisiin ja ympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin.

Lisätietoa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165150

YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet käsittelevät ympäristö-, sosiaalisten ja yhtiöiden hallintotapaan liittyvien tekijöiden huomioonottamista sijoittamisessa. Nämä periaatteet on sidottu kuuteen kohtaan, joihin sijoittaja sitoutuu.

Lisätietoa: https://www.unpri.org/about-us/what-are-the-principles-for-responsible-investment

Lisätietoa: https://pscinitiative.org/about

Kansainvälinen aloite, jonka tarkoituksena on edistää ilmastotoimia yksityisellä sektorilla, auttaen yrityksiä asettamaan tieteeseen perustuvat ja riittävän kunnianhimoiset taviotteet omalle toiminnalleen. Aloite keskittyy ensisijaisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja yritysten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.

Lisätietoa: https://sciencebasedtargets.org/

Science Based Targets Network (SBTN) auttaa yrityksiä ja kaupunkeja asettamaan tieteeseen perustuvia tavoitteita kestävän kehityksen ja ympäristön suojelemiseksi. Sen avulla organisaatiot voivat vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksiaan, kuten luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja resurssien ylikulutusta, sekä varmistaa, että niiden toimet pysyvät maapallon ekologisten rajojen sisällä. SBTN kattaa ympäristövastuun laajasti. Ilmaston lisäksi se huomioi luonnon monimuotoisuuden, vedenkäytön ja maankäytön kestävyyden.

Lisätietoa: https://sciencebasedtargetsnetwork.org/

Toimintasuunnitelma sosiaalisten oikeuksien vahvistamiseksi EU:ssa. Käytännössä toimintasuunnitelma koostuu 20 eri periaatteesta.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=fi&catId=1226

Menettelytapaohjeita monikansallisille yrityksille, hallituksille sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöille koskien työllistämistä, koulutusta, työ- ja elinolosuhteita sekä työelämän suhteita koskevissa kysymyksissä

Lisätietoa: https://www.ilo.org/global/lang–en/index.htm

Tavoitteena on lisätä rahoitusmarkkinoiden vastuullisuustoimien läpinäkyvyyttä ja ehkäistä viherpesua finassimarkkinoilla

Lisätietoa: https://www.eurosif.org/policies/sfdr/

EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, joka määrittää kriteerit vihreälle rahoitukselle.

Lisätietoa: https://finance.ec.europa.eu/sustainable-finance/tools-and-standards/eu-taxonomy-sustainable-activities_en#legislation

Luontonäkökohtien/biodiversiteetin huomioiminen päätökseteossa ja raportoinnissa

Lisätietoja: https://tnfd.global/

YK:n alulle saattama maailman suurin yritysvastuualoite. Aloitteeseen sitoutuneet organisaatiot sitoutuvat omaksumaan, tukemaan ja toteuttamaan omassa vaikutuspiirissään kymmentä keskeistä periaatetta liittyen ihmisoikeuksiin, työelämään, ympäristöön ja korruption vastaisuuteen, kestävän kehityksen periaatteiden lisäksi.

Lisätietoa: https://www.globalcompact.fi/

Ohjaa toimitusketjun ihmisoikeuksien toteutumista ja tulevan ihmisoikeushuolellisuusvelvoitteen (HRDD) toteutumista

Lisätietoa: https://www.ohchr.org/sites/default/files/documents/publications/guidingprinciplesbusinesshr_en.pdf

YK:n jäsenvaltioiden sitoumus edistää, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista.

Lisätietoa: https://www.ykliitto.fi/julkaisut/ihmisoikeuksien-yleismaailmallinen-julistus

Tarkoituksena on edistää ja vahvistaa toimenpiteitä, joilla torjutaan korruptiota ja edistetään kansainvälistä yhteistyötä korruptiontorjunnassa.

Lisätietoa: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2006/20060058/20060058_2

Tavoitteena turvata jokaiselle lapselle elämän perusedellytykset ja turvallinen kasvuympäristö.

Lisätietoa: https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus-turvaa-lasten-ihmisoikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan/

Vapaaehtoiset sitoumukset ja itsesääntely: https://www.etl.fi/naihin-vaikutamme/itsesaantely/

Tiekartat ja selvitykset elintarvikealalla: https://www.etl.fi/tilastot-ja-aineistot/selvitykset-ja-raportit/

Tutustu tiekartoihin: https://tem.fi/tiekartat

Kaupan alan vastuullisuutta edistetään sekä sääntelyn kautta että vapaaehtoisilla sitoumuksilla.

Lue lisää: https://kauppa.fi/vastuullisuus/

Metsäteollisuuden omaehtoiset vastuullisuussitoumukset ohjaavat alaa entistä vastuullisempaan suuntaan. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen otettiin vahvasti mukaan vuonna 2018 uudistettuihin sitoumuksiin.

Lisätietoa: https://www.metsateollisuus.fi/ymparisto-ja-vastuullisuus

Sopimukseen liittyneet yritykset tekevät vuosittain erilaisia energiatehokkuustoimia.

Lisätietoa: https://energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/

Panimoteollisuus on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteeseen ja vastuulliseen tuotteiden mainontaan ja markkinointiin.

Lisätietoa: https://panimoliitto.fi/vastuullisuus/

Sitoumus2050 on ilmainen ja vapaaehtoinen työkalu organisaatioiden kestävyystyön kehittämiseen, tavoitteen asettamiseen, mittaamiseen ja raportointiin.

Lisätietoa: https://sitoumus2050.fi/koti

Tutustu linjauksiin Teknologiateollisuuden sivuilta: https://teknologiateollisuus.fi/tavoitteemme/yritysvastuu/vastuullisuuslinjaukset/

Tunnustus merkkinä suomalaisestä työstä

Lisätietoja: https://suomalainentyo.fi/yrityksille/avainlippu/

Kansainvälinen vastuullisuussertifikaatti, jonka myöntää voittoa tavoittelematon B Lab –organisaatio. B-Corp on täällä hetkellä ainoa vastuullisuussertifikaatti, joka mittaa kokonaisvaltaisesti yrityksen vastuullisuustoimintaa. Perusteellisen sertifiointiprosessin aikana arvioidaan yrityksen toiminnot ja vaikutukset viidessä kategoriassa: ympäristö, yhteisö, työntekijät, asiakkaat sekä johto ja hallinto. Sertifioituja yrityksiä 03/2024: 8250 yritystä globaalisti, 3610 Euroopassa (sis. UK), n. 130 Pohjoismaissa

Lisätietoa: Home – B Lab Europe (bcorporation.eu)

Järjestelmällisiä tavarantoimittajien kestävyyssertifiointeja.

EcoVadis on Kestävän kehityksen arviointijärjestelmä, jossa yritykset arvioidaan ympäristövastuun, työelämän oikeuksien, eettisyyden ja hankintaketjun vastuullisuuden perusteella. Monet teollisuuden toimijat hyödyntävät EcoVadis-pisteytystä hankintaketjujen läpinäkyvyyden osoittamisessa. EcoVadis tarjoaa yrityksille pisteytyksen ja raportin, joka perustuu niiden toiminnan vastuullisuuteen ympäristön, työelämän käytäntöjen, eettisyyden ja hankintaketjun hallinnan näkökulmista.

Lisätietoa: https://ecovadis.com/

Todiste organisaation panostuksista oman ympäristövastuunsa eteen.

Lisätietoa: https://ekokompassi.fi/

Kaikille yrityksille ja organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä, jonka avulla organisaatio tunnistaa toimintansa, tuotteidensa ja palvelujensa välilliset ja välittömät ympäristövaikutukset ja toimii suunnitelmallisesti erilaisten päästöjen ja jätteiden sekä energian ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi.

Lisätietoa: https://green-business.ec.europa.eu/eco-management-and-audit-scheme-emas_en

Vastuullisuuteen liittyvät isot standardit ovat kansainvälisesti hyväksyttyjä ohjeistoja ja viitekehyksiä, jotka auttavat organisaatioita toimimaan kestävästi ja vastuullisesti ympäristön, yhteiskunnan ja talouden näkökulmasta. Esimerkkejä ovat ISO 14001 (ympäristönhallintajärjestelmät), joka ohjaa ympäristövaikutusten hallintaa, ja ISO 45001 (työterveys ja -turvallisuus), joka keskittyy turvallisten työolojen varmistamiseen. Näiden lisäksi ISO 26000 tarjoaa suuntaviivat yhteiskuntavastuulle ilman sertifiointimahdollisuutta, ja SA8000 keskittyy sosiaaliseen vastuuseen, kuten työntekijöiden oikeuksiin ja työolosuhteisiin.

Osa SFS-standardeista perustuu kansainvälisiin ISO-standardeihin tai eurooppalaisiin EN-standardeihin.

Eroja lyhyesti:

1. ISO-standardit: Kansainvälisiä standardeja, jotka on laadittu International Organization for Standardizationin (ISO) toimesta.
2. EN-standardit: Eurooppalaisia standardeja, jotka laatii esimerkiksi CEN (European Committee for Standardization). Ne harmonisoidaan EU:n jäsenvaltioissa.
3. SFS-standardit: Suomen kansallisia standardeja. Ne voivat olla:
   • Sellaisenaan hyväksyttyjä ISO- tai EN-standardeja.
   • Suomen erityistarpeisiin kehitettyjä standardeja.

Jos ISO-standardi hyväksytään Suomessa kansalliseksi standardiksi, siitä tulee SFS-ISO-standardi. Vastaavasti, jos eurooppalainen EN-standardi otetaan käyttöön Suomessa, siitä tulee SFS-EN-standardi.

Tutustu standardeihin:

• ISO Global Standards: https://www.iso.org/standards.html ja
• Suomen Standardit: https://sfs.fi/sfs-ry/

Yritykset voivat hakea Joutsenmerkkiä tuotteilleen tai palveluilleen, jotka täyttävät niille asetetut kriteerit. Kriteerit on laadittu yli 50 eri tuote- ja palveluryhmälle, ja ne ottavat huomioon kunkin ryhmän kannalta merkittävimmät ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta.

Lisätietoa: https://joutsenmerkki.fi/

Työkalu organisaatioiden systemaattiseen ja tuloksekkaaseen ympäristöjohtamiseen.

Lisätietoa: https://wwf.fi/greenoffice/mika-green-office/

Vastuullisesti tuotettua kalaa ja äyriäisiä.

Lisätietoa: https://asc-aqua.org/

Materiaalien sertifiointiin (tekstiiliteollisuus).

Lisätietoja: https://www.ecovero.com/

Ympäristöjärjestöjen kehittämä metsäsertifiointijärjestelmä vastuulliseen metsänhoitoon liittyen.

Lisätietoa: https://fi.fsc.org/fi-fi

Maailman johtava orgaanisten kuitujen standardi, sisältäen ekologiset ja sosiaaliset kriteerit, jota tukee koko tekstiilien toimitusketjun riippumaton sertifikaatti.

Lisätietoa: https://global-standard.org/

Matkailuun liittyvä sertifikaatti.

Lisätietoa: https://www.greendestinations.org/

Ohjelmapalvelu- ja matkailualan yritysten tarpeisiin räätälöity vastuullisuusohjelma ja -sertifikaatti.

Lisätietoa: https://greenkey.fi/

Sertifikaatti suomalaisille tuotteille (suomalainen raaka-aine ja työ).

Lisätietoa: https://ruokatieto.fi/hyvaa-suomesta-merkki/

Kauppakamari on laatinut ilmasto- ja ihmisoikeussitoumuksen.

Lisätietoa: www.keskuskauppakamari.fi

Pyydetyn kalan ja äyriäisten kestävyyskriteerit

Lisätietoa: www.msc.org/fi

OEKO-TEX® on kansainvälinen sertifiointijärjestelmä, joka keskittyy tekstiilien ja niiden valmistusprosessien kemikaaliturvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Se kattaa kaikki tuotantovaiheet kuidunvalmistuksesta valmiisiin tekstiileihin.

Lisätietoja: https://www.oeko-tex.com/en/

Metsäyhtiöiden kehittämä sertifikaatti vastuullisen metsänhoitoon ja puulähteiden sertifiointiin.

Lisätietoa: https://pefc.org/

Rainforest Alliance/UTZ Certified on kansainvälinen sertifiointiohjelma, joka edistää kestävää maataloutta ja vastuullisia hankintaketjuja mm. kahvin, kaakaon, teen ja banaanien tuotannossa. Se yhdistää ympäristönsuojelun, viljelijöiden toimeentulon parantamisen ja sosiaalisen vastuullisuuden, varmistaen, että tuotteet tuotetaan ympäristöystävällisesti ja eettisesti.

Lisätietoa: https://www.rainforest-alliance.org/

Tavoitteena taata tuottajille ja työntekijöille elämiseen riittävä toimeentulo.

Lisätietoa: https://reilukauppa.fi/

Sosiaalisen vastuun auditoimiseen.

Lisätietoa: www.sedexglobal.com

”Työkalu”, jolla voidaan tuoda toimitusketjun läpinäkyvyyttä esille, julkaisemalla tuotantolaitosten nimet, osoitteet ja muut tärkeät tiedot

Lisätietoa: https://transparencypledge.org/

Suomessa käytössä olevia sertifiointeja ja matkanjärjestäjien ja muiden matkailutoimijoiden omat kestävän kehityksen ohjelmat.

Tutustu matkanjärjestäjillä käytössä oleviin laatujärjestelmiin: https://www.visitfinland.fi/liiketoiminnan-kehittaminen/vastuullinen-matkailu/sertifioinnit–ohjelmat

Kaikki ne yritykset ja organisaatiot, joita tarvitaan tuotteen tai palvelun suunnitteluun ja kehittämiseen sekä sen toimitukseen loppukäyttäjälle asti. Arvoketju kattaa raaka-aineiden hankinnan, tuotannon, markkinoinnin, jakelun ja myynnin sekä kaikki muut välivaiheet, jotka lisäävät arvoa lopputuotteelle.

Maapallon tai sen jonkin osan elollisen luonnon monimuotoisuus. Yleinen mittari on lajirunsaus eli alueen lajien lukumäärä. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yrityksille riski niin raaka-aineiden saannin kuin uusien tuotteiden, teknologioiden ja liiketoimintamahdollisuuksienkin kannalta. Vastuullinen yritys pyrkii aktiivisesti vähentämään oman toimintansa haitallisia vaikutuksia monimuotoisuuteen voidakseen varmistaa parhaat edellytykset omalle toiminnalleen myös tulevaisuudessa. Biodiversiteetin suojelu on yrityksille myös mahdollisuus kehittää liiketoimintaansa ja kasvattaa myyntiä innovoimalla luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviä käytäntöjä sekä tuote- ja palveluratkaisuja.

Eettinen toimintaohjeisto, missä yritys määrittelee toimintansa periaatteet, jotka ohjaavat yritystä ja sen työntekijöitä sekä usein myös alihankkijoita vastuullisiin toimintatapoihin.

Hyvä hallinto, jolla tarkoitetaan järjestelmää, jonka avulla yritystoimintaa johdetaan ja kontrolloidaan.

Yrityksen yhteiskuntavastuu, jossa integroidaan ihmisoikeudet, ympäristö, sosiaalinen vastuu ja korruption torjunta yrityksen strategiaan ja toimintaan.

Kestävyysraportointidirektiivi, joka astui voimaan 1.1.2024. Direktiivi koskee kaikkia pörssiyhtiöitä, suuria kirjanpitovelvollisia ja myös tiettyjä EU:n ulkopuolisia yhtiöitä, jotka käyvät kauppaa EU:n alueella. Vertailukelpoisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi direktiivin mukaiset tiedot raportoidaan eurooppalaisten kestävyysraportoinnin standardien (ks. ESRS-termi) mukaisesti. Kestävyystiedot julkistetaan hallituksen toimintakertomuksessa.

DEI-kirjainlyhenteellä kutsutaan usein yritysten monimuotoisuustoimintoja. Termit tulevat englanninkielisistä sanoista: D = Diversity eli monimuotoisuus tai moninaisuus.  E = Equity eli tasavertaisuus ja I = Inclusion eli inklusiivisuus tai mukaan ottaminen.

Tärkeä osa kestävien tuotteiden aloitetta. Se mahdollistaa, että kuluttajat ja muut kiertotalouden toimijat saavat tietoa muun muassa tuotteiden korjattavuudesta ja materiaaleista niiden elinkaaren aikana.

Yrityksen pyrkimys ennakoivasti tunnistaa kaikki hankkeeseen, yritysostoon tai toiminnan koko elinkaareen liittyvät riskit ja välttää sekä lieventää näitä riskejä vastuullisen ja huolellisen toiminnan kautta.

Auttaa yrityksiä olennaisten kestävyysvaikutusten tunnistamisessa. Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa tunnistetaan ja analysoidaan kaksi vaikutusten ulottuvuutta: yrityksen liiketoiminnan negatiiviset ja positiiviset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön sekä kestävyyteen liittyvien kehityskulkujen liiketoiminnalle aiheuttamat riskit ja mahdollisuudet.

Kuvaa ihmisen tai organisaation ekologista vaikutusta käytettyjen luonnonvarojen (maa, vesi, ruoka tms.) suhteen. Ekologinen jalanjälki ilmoitetaan yleensä hehtaareina tuottavaa maata.

Tuotteen aiheuttamat ympäristövaikutukset, jotka aiheutuvat tuotteet elinkaaren eri vaiheissa eli sekä valmistusprosessissa että ennen ja jälkeen sen valmistuksen.

Ympäristö-, sosiaaliset ja hallinnolliset teemat, joiden näkökulmasta yritysvastuuta yleensä arvioidaan.

Euroopan kestävyysraportointistandardit, joiden tarkoituksena on yhtenäistää kestävyysraportointia, esimerkiksi päästölaskennasta tulee pakollista.

Vaatii yrityksiä tunnistamaan ympäristön kannalta kestävät toiminnot ja investoinnit. Asetuksen tarkoitus on edistää EU:n hiilineutraaliustavoitetta rahoituksen kautta.

Kansainvälinen standardi yritysten kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen ja raportointiin. Päästöt luokitellaan kolmeen päästöluokkaan (ks. Lisää kohdasta Scope 1-3 päästöt).

GRI-standardi on vastuullisuusraportointiohjeisto, jonka tarkoituksena on auttaa määrittelemään raportoitava sisältö ja antaa ohjeita tietojen esittämiseen.

Yrityksen tahallista tai tahatonta harhaanjohtavien väitteiden esittämistä ympäristöhyödyistä. Viherpesu saa yrityksen näyttämään ympäristöystävällisemmältä kuin mitä todellisuudessa on.

Ns. viherpesudirektiivi, joka koskee ympäristöväittämien esittämistä ja perustelemista. Direktiivi tulee asettamaan vaatimuksia ympäristöväittämien esittämiselle.

Arvo, joka kuvaa aikaa, jonka kasvihuonekaasu pysyy aktiivisena ilmakehässä eli sen lämmityspotentiaalia ilmastolle. Eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus yhteismitallistetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi GWP -kertoimia käyttämällä.

Hiilijalanjäljen yksikkö. Eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus muunnettuna hiilidioksidin vastaavaksi vaikutukseksi ilmakehässä.

Hiilinielu kerää ja varastoi jotakin hiiltä sisältävää kemiallista yhdistettä, yleensä hiilidioksidia. Suomessa metsät ovat tärkeimpiä hiilinieluja, mutta maailmanlaajuisesti meret ovat toinen tärkein hiilinielu.

Jonkin tuotteen, toiminnan, palvelun tai ihmisen aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Hiilijalanjälkiarviossa huomioidaan aiheutetut hiilidioksidipäästöt tai kaikki kasvihuonepäästöt ja jalanjälki ilmoitetaan yleensä hiilidioksidiekvivalentteina.

Kertoo tuotteen tai palvelun positiivisista ympäristövaikutuksista. Hiilikädenjäljen viesti suuntautuu tulevaan, siihen, mitä hyvää tämän palvelun tai tuotteen käyttö tuottaa ympäristölle.

Hiilineutraali yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin planeettamme pystyy sitomaan niitä ilmakehästä.

Ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli. IPCC kokoaa ja arvioi tieteellisiä näkemyksiä ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä. Raportteja käytetään mm. kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

Yrityksen toiminnan arviointi ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten sekä hallintotavan perusteella. Englanniksi kestävyyteen viitataan sanalla sustainability ja kestävyyden kolmeen ulottuvuuteen lyhenteellä ESG (Environmental, Social ja Governance eli ympäristö- ja sosiaalinen vastuu sekä hallinnolliset ja taloudelliset teemat).

Yhteiskunnan järjestelmien perusteelliseksi uudelleen järjestäytyminen kohti ekologisesti kestävää järjestelmää. Kestävyysmurrokseen liittyvinä osina voidaan puhua myös eri sektoreiden murroksista kuten talousmurros, energiamurros ja ruokajärjestelmän muuttaminen kestävämmäksi.

Kehitystä, jolla pyritään tyydyttämään nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella.

Raportointi yrityksen liiketoiminnan kestävyydestä, joka voi olla lakisääteinen (kestävyysraportointidirektiivi) tai vapaaehtoinen (vastuullisuusraportti).

EU:n luokitusjärjestelmä vihreiden investointien vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

Tuotanto- ja kulutusmalli, jossa olemassa materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle kierrossa esimerkiksi palvelullistamalla, lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä. Kiertotalouden ydintä ovat elinkaarimalli ja materiaalin suljetut kierrot. Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuden irrottaa talouskasvu ja hyvinvointi luonnonvarojen ylikulutuksesta, samalla mahdollistaen liiketoiminnan ja elämän kehittymisen planeettamme kantokyvyn rajoissa.

Taloudellisesti erittäin tärkeitä raaka-aineita, joihin liittyy suuri toimitushäiriöiden riski, joka johtuu niiden lähteiden keskittymisestä ja hyvien ja kohtuuhintaisten korvaavien tuotteiden puutteesta.

Luonnon monimuotoisuuden heikentyessä ja yksipuolistuessa, on kyse luontokadosta.

Mittari, joka kuvaa ihmisen toiminnan vaikutusta ekosysteemeihin ja luontoon. Luontojalanjälki ilmaistaan yleensä hehtaareina (ha) ja se voidaan laskea yksittäiselle henkilölle, organisaatiolle, yhteisölle, valtiolle tai koko maailmalle.

Luonnon köyhtymisen pysäyttäminen ja tilanteen kääntäminen siten, että vaikutus luontoon muuttuu positiiviseksi. Voidaan toteuttaa esimerkiksi vahvistamalla lajien, populaatioiden ja ekosysteemien kuntoa, runsautta, monimuotoisuutta ja palautumiskykyä.

Toiminta tuottaa enemmän hyötyjä kuin haittoja esimerkiksi päästöihin liittyen, ja tämän seurauksen kokonaisongelma vähenee.

Planeetan reunaehdot, ovat maapallon vakautta ja sietokykyä sääteleviä keskeisiä ympäristöprosesseja. Niitä ovat ilmastonmuutos, merien happamoituminen, yläilmakehän otsonikato, typen ja fosforin kierto, makean veden käyttö, maankäytön muutokset, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, ilmakehän pienhiukkaset ja kemiallinen saastuminen. Reunaehdoille on asetettu varovaisuusperiaatteen mukaan määrälliset raja-arvot, joiden ylittäminen lisää suurten ja väistämättömien ympäristömuutosten riskiä.

Ihmisten ja yhteisöjen selviytymis- ja sopeutumiskyky ennakoimattomissa ja yllättävissä muutostilanteessa ja kyky palautua niistä.

Määrittää ja edistää ilmastotieteen mukaisia tavoitteita ja arvioi yritysten asettamia ilmastotavoitteita. Nämä tavoitteet auttavat yrityksiä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja edistävät ilmastoystävällistä liiketoimintaa. Tavoitteet ovat “tieteeseen perustuvia”, jos ne vastaavat uusimman ilmastotieteen vaatimuksia Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Scope 1, 2 ja 3 liittyvät yritysten kasvihuonekaasupäästöjen luokitteluun ja raportointiin. Nämä luokitukset ovat peräisin GHG Protocol -standardista, joka on laajasti käytetty yritysten ilmastovaikutusten laskemisessa.

• Scope 1 -päästöt: suoria kasvihuonepäästöjä, jotka syntyvät organisaation hallitsemissa tai omistamissa lähteissä (esim. tehdas tai autot).
• Scope 2 -päästöt: ostoenergian epäsuoria päästöjä, jotka syntyvät raportoivan yrityksen energiankäytöstä, mutta vapautuvat sen kontrolloimien tilojen ulkopuolella.
• Scope 3 -päästöluokka: sisältää kaikki loput epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt koko arvo- ja toimitusketjusta. Päästölähteitä ovat mm. jätehuolto, liikematkustus ja ostokuljetukset.

YK:n jäsenvaltiot määrittelivät vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet (SDGeet), jotka käsittävät 17 eri tavoitetta ympäristön, talouden ja sosiaalisen vastuun osa-alueilta, joita tavoittelemalla yrityksesi edistää kestävää kehitystä. Tavoitteiden saavuttamista ohjaa YK:n Kestävän kehityksen maailmanlaajuinen tavoiteohjelma (Agenda2030).

Henkilö tai ryhmä, johon yrityksen toiminta voi vaikuttaa tai joka voi vaikuttaa yrityksen toimintaan. Sidosryhmiä ovat mm. osakkeenomistajat, henkilöstö, alihankkijat, kilpailijat, asiakkaat, viranomaiset, paikallisyhteisö ja luonnonympäristö. Sidosryhmien kuuntelu / sidosryhmädialogi eli sidosryhmien odotusten, tarpeiden ja vaatimusten huomioonottaminen on vastuullisessa liiketoiminnassa oleellista.

Yksi yritysvastuun elementti, jossa huomioidaan yhteiskunnan/lähiyhteisön, työntekijöiden ja toimitusketjuun kuuluvien tahojen sosiaalisten oikeuksien toteutuminen.

Vastuullisuus on strategista, kun vastuullisuus on osa yrityksen ydinliiketoimintaa tai liiketoiminnan lähtökohta. Strategista yritysvastuuta harjoittava yritys sisällyttää liiketoimintastrategiaansa taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös sosiaaliset ja ekologiset tavoitteet.

Yksilön tai ryhmän eriarvoinen kohtelu ilman hyväksyttävää syytä. Suomen yhdenvertaisuuslain mukaan “ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”.

Yksi yritysvastuun elementti, joka sisältyy hyvään hallintoon, eli yritys toimii kannattavasti, kilpailukykyisesti ja tehokkaasti, sisältäen myös korruption vastaiset toimet ja veronmaksun.

Kaikkien ihmisten samanarvoisuus yksilöinä.

Sosiaalisen, ympäristöllisen ja taloudellisen näkökulman sisältävä viitekehys, jonka avulla pyritään muovaamaan liiketoimintaa kestävämmäksi.

Yrityksen hankintaketjun johtaminen, johon liittyy myös koko ketjun kattava riskikartoitus ja toimittajien toimintatapojen vastuullisuuden varmistaminen.

Epäiltäessä toiminnon aiheuttavan vakavaa haittaa terveydelle tai ympäristölle, ympäristöä tai terveyttä suojeleviin toimenpiteisiin ryhtymistä ei saa estää se, ettei haitoista ole täyttä tieteellistä varmuutta.

Johtamistapa, jolla pyritään positiivisiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin vaikutuksiin pelkkien taloudellisten kriteerien asettamisen sijaan.

Yrityksen vastuu toimintansa sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista. Vastuullinen tuote tai palvelu tarjoaa ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia etuja samalla kun minimoi tuotteen negatiiviset vaikutukset koko elinkaarensa ajan. Kun vastuullisuus on aidosti sisällytetty liiketoimintaan, se on olennainen osa sekä yrityksen strategiaa, että arjen tekoja. (ks. Myös kohdat  CSR corporate) responsibility’, mutta yleisesti puhutaan myös termillä ‘sustainability’.

Yrityksen tai organisaation dokumenttiin, joka sisältää yrityksen tärkeimmät ja keskeisimmät vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet, suunnitelmat ja mittarit niiden toteutumiselle. Tuo näkyväksi yrityksen yhteiskunnallista ja ympäristön vastuunkantoa. Perustana toimivat yrityksen arvot ja pyrkimys kestävään kehitykseen.

Kestävän kehityksen kytkeminen järjestelmällisesti yrityksen strategiaan.

Läpinäkyvä markkinointitapa, joka tukee yrityksen vastuullisuusstrategiaa ja -toimia.

Kertoo yrityksen olennaisista ympäristöllisistä, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista sidosryhmiin ja ympäristöön.

Tuo näkyväksi yrityksen yhteiskunnallista ja ympäristön vastuunkantoa. Perustana toimivat yrityksen arvot ja pyrkimys kestävään kehitykseen.

Kulutusta, joka ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Monelle yksittäiselle maalle on laskettavissa oma ylikulutuspäivänsä.

Yritysvastuun yksi osa-alue. Liiketoiminta, joka toimii luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaamiseksi niin, että luonnon kestokyky ei ylity.

Ympäristövastuuseen linkittyvät termejä on koottu myös tänne: https://www.eepeeriihi.fi/tietoa-ja-tyokaluja2/materiaalipankki/termit-tutuiksi/

EU:n direktiivi yritysten sitouttamiseksi kestävään toimintaan.

Business Model Canvas (BMC) on visuaalinen työkalu, joka auttaa yrityksiä hahmottamaan liiketoimintamallinsa eri osa-alueet. Erilaisia canvaksia on tarjolla verkossakin runsaasti. Vastuullisuuden näkökulmasta BMC:ssä voidaan korostaa esimerkiksi seuraavia osa-alueita:

• Arvolupaus (Value Proposition): Miten yrityksesi tuotteet tai palvelut edistävät kestävää kehitystä? Voitko tarjota ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja tai sosiaalisesti vastuullisia ratkaisuja?
• Asiakasryhmät (Customer Segments): Ketkä ovat vastuullisuudesta kiinnostuneita asiakkaitasi? Miten voit palvella heitä paremmin?
• Kanavat (Channels): Miten viestit vastuullisuudestasi asiakkaille? Käytätkö ympäristöystävällisiä jakelukanavia?
• Asiakassuhteet (Customer Relationships): Miten rakennat luottamusta ja sitoutumista vastuullisuuden kautta? Voitko tarjota läpinäkyvää tietoa tuotteidesi alkuperästä ja vaikutuksista?
• Tulot (Revenue Streams): Voitko luoda uusia tulonlähteitä vastuullisista tuotteista tai palveluista? Onko mahdollista hyödyntää kiertotalouden malleja?
• Avainresurssit (Key Resources): Mitkä ovat tärkeimmät resurssit, joita tarvitset vastuullisuuden edistämiseksi? Esimerkiksi uusiutuvat energialähteet tai eettisesti hankitut raaka-aineet.
• Avainkumppanit (Key Partners): Ketkä ovat tärkeimmät kumppanisi vastuullisuuden edistämisessä? Voitko tehdä yhteistyötä ympäristöjärjestöjen tai muiden vastuullisten toimijoiden kanssa?
• Avainaktiviteetit (Key Activities): Mitkä ovat tärkeimmät toiminnot, joilla edistät vastuullisuutta? Esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen tai jätteiden vähentäminen.
• Kustannusrakenne (Cost Structure): Miten vastuullisuus vaikuttaa kustannuksiisi? Voitko saavuttaa säästöjä esimerkiksi energiatehokkuuden tai materiaalien kierrätyksen kautta?

Näiden osa-alueiden avulla voit integroida vastuullisuuden liiketoimintamalliisi ja tehdä siitä keskeisen osan yrityksesi strategiaa.

Ympäristössä ekosysteemillä tarkoitetaan yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta. Liiketoiminnassa puhutaan vastaavasti liiketoimintaekosysteemeistä. Ne ovat verkosotoja, joissa erityyppiset yksityiset ja julkiset toimijat tekevät yhteistyötä ja luovat toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluita sekä kehittävät uudenlaista osaamista ja tuotantoresursseja.

Ennakoinnissa pyritään tunnistamaan tekijöitä, jotka vaikuttavat tulevaisuuden muodostumiseen. Tällöin kartoitetaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja määritellään toimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin päästä haluttuun tulevaisuuteen.

Alun perin strategisen johtamisen työkalu, joka auttaa yrityksiä ymmärtämään liiketoimintaansa vaikuttavia ulkoisia tekijöitä, sekä tunnistamaan mahdollisia riskejä ja mahdollisuuksia.  Lyhenne PESTE; tulee sanoista poliittinen (P=political), taloudellinen (E=economical), sosiaalinen (S=so­cial), tekninen(T=technical), ekologinen (E=e­cological) ja lainsäädännöllinen (L=legal).

Positiointi yritystoiminnassa viittaa siihen, miten yritys asettaa itsensä suhteessa kilpailijoihinsa ja markkinoihin. Se on prosessi, jossa yritys pyrkii luomaan ja kommunikoimaan selkeän ja houkuttelevan kuvan itsestään asiakkaille, sijoittajille ja muille sidosryhmille. Vastuullisuustyön positiointi tarkoittaa siis sitä, miten yritys asettaa itsensä suhteessa vastuullisuuteen. Se voi sisältää esimerkiksi seuraavia osa-alueita:

• Arvot ja missio: Yrityksen arvot ja missio ohjaavat sen vastuullisuustyötä. Positiointiin kuuluu niiden selkeä määrittely ja kommunikointi, jotta sidosryhmät ymmärtävät yrityksen sitoutumisen vastuulliseen toimintaan.
• Toimenpiteet ja sitoumukset: Positiointiin kuuluu myös konkreettisten toimenpiteiden ja sitoumusten asettaminen vastuullisuuden edistämiseksi. Tämä voi sisältää esimerkiksi ympäristöystävällisten käytäntöjen käyttöönoton, sosiaalisten aloitteiden tukemisen ja hyvän hallintotavan noudattamisen.
• Viestintä: Positiointiin kuuluu myös vastuullisuustiedon tehokas viestintä ulkoisille sidosryhmille, kuten asiakkaille, sijoittajille ja yhteiskunnalle. Tavoitteena on luoda positiivinen ja luotettava kuva yrityksen vastuullisuustoimista.
• Yrityksen positiointi vastuullisuuden suhteen voi auttaa erottumaan kilpailijoista, houkuttelemaan asiakkaita ja sijoittajia sekä rakentamaan vahvempia suhteita sidosryhmiin.

Nelikenttäanalyysi (SWOT) on yleisesti käytetty yritystoiminnan analysointimenetelmä, jonka avulla selvitetään yrityksen vahvuudet ja heikkoudet sekä tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat. Strength = Vahvuus, Weakness = Heikkous, Opportunity = Mahdollisuus, Threat = Uhka.