Kysymyksiä ja vastauksia

Yrityksen vastuullisuudesta on mahdollista saada kilpailuetua mm. imagon, markkinoinnin sekä houkuttelevamman työnantajamielikuvan muodossa, kun se rakennetaan kokonaisvaltaisesti yrityksen sisään.

Vastuullisuus on myös varautumista ja muutoksenhallintakykyä. On helpompi ottaa vastaan uhat ja mahdollisuudet, kun toiminnan perusta on kestävällä pohjalla.

Nykymaailmassa materiaalin ja osien saatavuus haastaa voimakkaasti teollisuutta ja vaihtoehtoisia ratkaisuja on etsittävä aktiivisesti. Kiertotaloudella on kasvava rooli yhtenä osana ratkaisua.

Vastaavasti osaajapulan kasvaessa työnantajamielikuvan merkitys on jo valtava monilla toimialoilla. Työnantajamielikuva on yhä voimakkaammin sidoksissa yrityksen vastuullisuuteen sen kaikissa muodoissa.

Yhteistyökumppanit ja sidosryhmät (mm. rahoitus) vaativat myös yhä laajemmin tietoja yritysten vastuullisuudesta. Tällä tulee olemaan kasvava merkitys esimerkiksi yrityskumppania valittaessa.

Taksonomialla viitataan EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmään, jonka avulla luokitellaan taloudellisia toimintoja ja rahoitusta voidaan ohjata kestäviin toimenpiteisiin. Taksonomia on osa Euroopan Unionin kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmaa, jolla halutaan kytkeä yritysten rahoitus ja ilmastotavoitteiden toimeenpano yhteen. Taksonomia sisältää toimiala- ja ympäristötavoitekohtaiset kriteeristöt sille, minkälainen liiketoiminta on ympäristön kannalta kestävää ja sen tavoitteena on näin edistää kestävämpää liiketoimintaa ja EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Taksonomialuokittelun osa-alueet ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, veden ja meren luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, saastuttamisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu sekä ennallistaminen, joista kahdelle ensimmäiselle kriteeristöt on otettu jo käyttöön ja loput otetaan käyttöön vuoden 2023 aikana. Ensimmäisessä vaiheessa mukaan ovat valikoituneet finanssialan lisäksi toimialat, joiden toimintaa parantamalla saadaan Euroopan laajuisesti mittavimmat ilmastohyödyt, kuten energiantuotanto, jätehuolto, rakentaminen ja logistiikka.

1.1.2022 voimaan tullut asetus velvoittaa rahoituslaitoksia ja sijoitusalan ammattilaisia julkaisemaan tunnusluvut ympäristön kannalta kestävästä taloudellisesta toiminnasta koskien luotonantoa, sijoittamista ja vakuuttamista. Säädös siis edellyttää rahoituslaitoksia selvittämään rahoittamiensa kohteiden taksonomiakelpoisuuden. Kriteeristön tarkoituksena onkin tuoda sijoitusalan ammattilaisille selkeyttä ja läpinäkyvyyttä sekä suojata viherpesuväittämiä vastaan. Muiden kuin rahoitusalan yritysten, mukaan lukien työeläkeyhtiöt, on velvoitettu julkaisemaan tunnusluvut liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintakuluista liittyen ympäristön kannalta kestävään toimintaan.

Vaikka ilmoitusvelvollisuuden piirissä ovat tässä ensimmäisessä vaiheessa rahoitusalan lisäksi vasta vähintään 500 henkilöä työllistävät pörssiyhtiöt, ilmoitusvelvollisuus tulee vaikuttamaan välillisesti, ja pitemmällä tähtäimellä myöskin suoraan, kaikkiin rahoitusta nostaviin tai sitä tavoitteleviin yrityksiin. Taksonomian myötä mikään hanke tai investointi ei muutu investointikelvottomaksi, mutta taksonomialla on vaikutusta rahan saatavuuteen ja hintaan. Jo aiemmin asiakkaiden ja muiden sidosryhmien odotukset ovat ohjanneet yritysten toimintaa kestävämpään suuntaan mutta kestävän rahoituksen suunnitelman toimeenpanon ja taksonomian implementoinnin myötä kestävien sijoituskohteiden kysyntä kasvaa entisestään, mikä mahdollistaa ympäristön kannalta kestävästi toimiville yrityksille merkittävän kilpailuedun.

Vaikka pk-yritykset eivät vielä kuulu ilmoitusvelvollisuuden piiriin, pk-yritysten kannattaa huomioida ympäristökestävyys omassa toiminnassaan ja raportoida toimintansa ympäristövaikutuksista. Monet pk-yritykset toimivat suurempien yritysten toimitusketjussa ja oman toimintansa vaikutusten ilmoitusvelvollisuuden vuoksi suuret yritykset ovat kiinnostuneita toimittajiensa ja käyttämiensä palveluiden, tuotteiden tai komponenttien ympäristövaikutuksista. Näin ollen ympäristövaikutusten selvittäminen ja niiden pienentäminen ovat tärkeä kilpailutekijä myös pk-yritykselle. Toinen tärkeä näkökulma pk-yrityksen näkökulmasta tulee vastaan silloin, kun yritys hakee rahoitusta investoinnilleen. Tällöin rahoituslaitoksia sitova säädös vaikuttaa myös pk-yritykseen ja yrittäjien rahoitusehtoihin. Kriteeristö on myös pk-yritykselle selkeä ja läpinäkyvä tapa osoittaa uskottavasti toimintansa kestävyys. Suomalaisyrityksen kannattaa nähdä kestävä rahoitus ja siihen liittyvä luokittelua, kriteeristö sekä raportointi mahdollisuutena rakentaa kilpailuetua, kun kestävästi toimivien yritysten on mahdollista hyötyä paremmasta maineesta ja edullisemmista rahoitusvaihtoehdoista sekä monipuolistaa rahoituslähteitään.

Kiertotalous on osa vastausta resurssipulaan ja hukkahaasteisiin. Kiertotalous pyrkii siihen, että jätettä ei synny, vaan toisen roska on toisen aarre. Kun entisaikoina paikalle vaatteessa ei enää ollut tilaa, vaatteesta tuli matto. Työkalut ja käyttötavara korjataan.

Kiertotaloudessa voittoa tehdään yhä uudelleen samoilla luonnonvaroilla. Miksi myydä tuote kerran, jos sen voi myydä monesti?

Kiertotalous on:

• jälkimarkkinointia,
• resurssitehokkuutta,
• uudenlaisia palveluita tuotteiden ympärille,
• tuotteiden muuttamista palveluksi ja paljon muuta.

Kiertotalous mahdollistaa uutta bisnestä alalla kuin alalla

• Materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkään kierrossa esimerkiksi lainaamalla, vuokraamalla, uudelleenkäytöllä, kunnostamisella ja lopulta kierrättämällä.
• Kiertotalouden potentiaali on suuri, mutta siitä hyödynnetään vasta pieni osa.
• Kiertotalous on mahdollisuus luoda kasvua, työtä, kilpailuetua ja uusia menestysreittejä.

Kiertotalous on talousmalli, jonka tavoitteena on säästää luonnonvaroja sulkemalla materiaali-, energia- ja ravinnekierrot niin, että tuotteiden ja resurssien arvo säilyy kierrossa mahdollisimman kauan ja hukan määrä romahtaa. Toisen roska on tällöin toisen aarre, kuten on jo aiemmin todettu. Arvo ei ole vain kulutuksessa ja luonnonvaroissa, vaan siirtyy yhä enemmän kiertämään ja kasvamaan tarvitsijalta toiselle.

Kiertotalous toimii vaihtoehtona perinteiselle ota- käytä-hylkää – ajatteluun perustuvalle lineaaritaloudelle, joka aiheuttaa luonnonvarojen ylikulutusta, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä, ilmastonmuutoksen kiihtymistä ja jäteongelmia. Nykyisellä lineaarimallilla liiketoiminta ei ole jatkossa kestävää. Nyt jo tunnistetaan suuriakin haasteita esimerkiksi materiaalivirroissa nykysysteemillä. Tällöin on pakko etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja, että liiketoiminnan jatko on mahdollista. Tähän yksi tärkeä osa ratkaisua on kiertotalous.

Suunnitteluvaihe on kiertotalouden keskeisin osa: kun tuotteet ja suunnitellaan toteuttamaan kiertotaloutta mahdollisimman tehokkaasti, on muissa arvoketjun osissa kiertotalouden mukainen toiminta helpompaa toteuttaa.

Tuotteiden valmistuksesta syntyy päästöjä tuotteen elinkaaren eri vaiheissa. Suomessa esimerkiksi sähkön tuotanto on jo huomattavasti vihreämpää kuin monessa muussa maassa ja sen myötä tuotteissa käytettävien materiaalien osuus esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentämisessä voi olla kaikkein suurin.

Jos tuotteessa on materiaaleja, joiden ympäristövaikutus jossain vaiheessa elinkaarta on suuri, sillä on hyvin keskeinen merkitys päästövähennyspyrkimyksille. Esimerkki tällaisesta materiaalista on teräs, jonka määrällä ja alkuperällä on valtava rooli lopputuotteen ympäristövaikutuksille. Tämä vaikuttaa jo nyt, mutta tulevaisuudessa entistä enemmän myös kyseisen materiaalin käyttöön ja kysyntään. Hiilineutraalius on suunta myös terästeollisuudessa.

Tuotesuunnittelulla onkin nyt tarpeen kehittää ympäristöosaamistaan, että muutokseen osataan varautua ja uudet tuotteet pystytään suunnittelemaan resurssijärkevämmin ja tuleviin vaatimuksiin varautuen. Etulinjassa itseään kehittävät yritykset luovat rakentavat itselleen kilpailuetua. Resurssien ja energiakäytön muutostarpeet tulevat vaikuttamaan jokaiseen pienalihankkijaankin. Yleensä valmistusketjut teollisuudessa päättyvät lopulta asiakkaille, joilla ympäristöasioiden rooli on jo nyt merkittävä.

Kiertotalous ei ainoastaan pelasta ympäristöä vaan se tulee olemaan historian suurimpia murroksia niin taloudessa, kulutuksessa kuin tuotannossakin. Ja nykyisessä maailmantilanteessa tämä talousmalli tulee jopa välttämättömäksi joillakin toimialoilla hyvinkin nopeasti.

Kiertotalous voidaan nähdä keinona kasvattaa taloutta ja kansalaisten hyvinvointia ilman fossiilisia polttoaineita tai luonnonvarojen ylikulutusta. Näin ihmisten hyvinvointi saadaan sovitettua maapallon kantokyvyn rajoihin, ja luontokadon etenemistä tai ilmastonmuutosta voidaan hidastaa.

Kiertotalous edellyttää yhteistyötä yli toimialarajojen, koska talousmallin tehokas toteuttaminen perustuu verkostoitumiseen ja yhdessä kehittämiseen. Kiertotaloutta ei ole tarkoitus toteuttaa yksin tai vain oman organisaation sisällä, siksi tietoa kannattaa aiheesta jo kerätä toimialasta riippumatta. Tällöin varmistaa oman ja edustamansa yrityksen kilpailukyvyn jatkossakin.