SuomiAreena 2026: Energiasiirtymä oli agendalla – mutta missä oli kiertotalousajattelu?

Porin SuomiAreena(Avautuu uuteen ikkunaan) tarjosi jälleen runsaasti ajankohtaisia keskusteluja ja uusia näkökulmia yhteiskunnallisiin teemoihin. SuomiAreena on Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, joka kokoaa vuosittain Poriin päättäjät, tutkijat, yritykset, järjestöt, median ja kansalaiset keskustelemaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista teemoista. Tapahtuman vahvuus on eri tahojen kohtaaminen. Keskusteluista sai paljon ajateltavaa.

Vaikka kaikkea ohjelmaa monella eri lavalla ei ehtinyt seuraamaan, ohjelman perustella energia-asiat saivat ansaitsemaansa huomiota. Esillä olivat energiasiirtymä, puhdas energia, huoltovarmuus, investoinnit, turvallisuus ja kilpailukyky. Sen sijaan kiertotalousajattelu ja uudenlaiset toimintamallit jäivät yllättävän vähälle huomiolle. Keskustelua olisi ollut kiinnostavaa laajentaa siihen, miten kiertotalous voisi tarjota uusia näkökulmia talouskasvun, resurssitehokkuuden ja kestävyyden yhdistämiseen. Useissa puheenvuoroissa nousi esiin huoli kulutuksen hiipumisesta, mutta vähemmälle jäi pohdinta siitä, voisiko arvoa luoda myös muilla tavoilla kuin lisäämällä perinteistä kulutusta. Energiatehokkuuden rinnalla olisi ollut luontevaa käsitellä enemmän materiaalitehokkuutta, aineetonta arvonluontia ja kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja.

SEAMKin eRemppa-hankkeessa energiatehokkuutta on lähestytty johtamisen näkökulmasta, ja SuomiAreenan keskustelut vahvistivat tämän lähestymistavan ajankohtaisuutta. Kestävä kehittäminen lähtee kokonaisuuden ymmärtämisestä ja johtamisesta. Muuten tarkastelu kaventuu helposti yksittäisiin teknologioihin tai eri toimijoiden intresseihin, vaikka kestävät ratkaisut syntyvät kokonaisuuksien hallinnasta. Yksi kiinnostava nosto oli keskustelussa: ”Energiasiirtymän voittajat ja häviäjät”, jossa käsiteltiin käsitettä energiaköyhyys. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa kotitaloudella on vaikeuksia selviytyä energiakustannuksista. Keskustelu muistutti, että energiasiirtymä ei ole vain teknologinen tai taloudellinen kysymys, vaan myös sosiaalinen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvä muutos. Energiamurrosta onkin tarkasteltava useista näkökulmista. Jos kulutusjousto tarkoittaa toiselle sitä, että vesi jäätyy juomalasiin, ja toiselle mahdollisuutta investoida lämpöpumppuun tai akkuihin, lähtökohdat ovat hyvin erilaiset. Miten muutoksessa pidetään kaikki mukana?

Kiertotalous näkyi ohjelmassa ja kuului keskusteluissa hyvin vähän. Tämä herättää kysymyksen siitä, kapeutuuko vihreän siirtymän hahmottaminen liiaksikin energiaan ja tiettyihin energiateknologioihin, vaikkakin on toki tärkeää löytää ne isoimmat ja kannattavimmat vaikuttamiskeinot, joihin on parhaat valmiudet ja edellytykset. Keskustelu painottui siihen, miten energia tuotetaan puhtaammin ja miten investoinneilla vahvistetaan kilpailukykyä. Rinnalle olisi ollut perusteltua nostaa vahvemmin myös materiaalitehokkuus, tuotteiden elinkaaren pidentäminen, kulutuskäyttäytymisen muutokset ja kiertotalouteen perustuvat liiketoimintamallit.

Huoltovarmuus oli myös keskusteluissa vahvasti mukana. Olisi kuitenkin ollut kiinnostavaa kuulla pohdintaa näkyvämmin ja erilaissa keskusteluyhteyksissä lineaaritalouden riskeistä ja vaihtoehtoisesista ratkaisuista huoltovarmuuden näkökulmasta. Miten löydetään ratkaisuja, joissa talouskasvu perustuu materiaalien viisaampaan käyttöön, korkeampaan käyttöasteeseen ja uudelleenkäyttöön? Keskustelua tarvitaan, sillä juuri näistä kysymyksistä rakentuu seuraava vaihe vihreässä siirtymässä. Myös pk-yritysten näkökulma, rooli ratkaisuissa ja ekosysteemeissä sekä uudet mahdollisuudet ansaitsisivat vielä nykyistä enemmän tilaa keskusteluissa. Tämä oli kuitenkin osin otettu huomioon panelistivalinnoissa, jolloin näkökulma tulikin hyvin huomioitua.

Energiatehokkuus ja kiertotalous kulkevat käsi kädessä. Kiertotalous laajentaa energiatehokkuuden näkökulmaa vähentämällä materiaalien ja raaka-aineiden tarvetta – ja samalla niiden valmistukseen tarvittavaa energiaa. Ehkä juuri tässä on yksi SuomiAreenan tulevien vuosien mahdollisuus: energian rinnalle voisi nostaa vahvemmin myös kiertotalousajattelun, kilpailukyvyn, resurssiviisauden ja uudenlaisen arvonluonnin ja talouskasvun mahdollistajana. Vihreä siirtymä ei rakennu pelkästään puhtaammasta energiasta, vaan myös siitä, että energiaa ja materiaaleja opitaan käyttämään aiempaa viisaammin.

Blogi on tuotettu asiantuntijayhteistyönä Seinäjoen Ammattikorkeakoulun toteuttamissa hankkeissa: eRemppa – Energiatehokkuustoimia Etelä-Pohjanmaalla ja ReSource – Mahdollisuuksien materiaalit. Molemmat hankkeet ovat Euroopan Unionin osarahoittamia.

Heli Hietala ja Krista Mäki, SEAMK